Ostajan opas – Väyläpuut

Hybridimailojen (eli rescue-mailojen; tästä linkistä hybridin ostajan oppaaseen) suosion nousun myötä oikeanlaisen väyläpuun valitsemisesta on tullut hieman hankalampaa. Eikä vähiten sen vuoksi, että väyläpuun ja hybridin väliset erot ovat hämärtyneet.

Eri ominaisuuksien yhdistelmiä on loputttomasti; eri nostokulmat, mailanpäiden erilaiset materiaalit ja myös erilaiset muodot – nyt kun markkinoilla on Callawayn ja Niken neliöversioita. Joten ensimmäinen askel onkin pohtia, missä tilanteissa ajattelit väyläpuuta käyttää? Yleisimmät vastaukset lienevät:

 1: Avauslyönneissä

 2: Väylältä lyötäessä pitkien rautojen sijaan

 3: Par-vitosilla, kun yrität kakkoslyönnillä griinille

Nyt olet päättänyt, mihin haluat väyläpuuta käyttää. Seuraavaksi selvitämme, mikä väyläpuu sopii sinulle parhaiten.

 Mikä väyläpuu?

 Väyläpuun varsi

 Väyläpuun mailanpään muoto

 Väyläpuun mailanpään materiaali

Avauslyönneissä

Väyläpuilla on helpompi lyödä kuin draiverilla, koska niissä on enemmän nostokulmaa. Ne eivät lennä yhtä pitkälle, mutta oikeissa käsissä puukolmosella voi lyödä jopa yli 200 metriä. Jos kaipaat helppokäyttöisempää vaihtoehtoa draiverille, sinun kannattaa kokeilla puukakkosta, -kolmosta tai -nelosta.

Väylältä lyötäessä pitkien rautojen sijaan

Monet pelaajat lyövät lähestymisen mieluummin suuren nostokulman puulla kuin rautakakkosella, -kolmosella tai -nelosella. Tähän tarkoitukseen sopiva väyläpuu on puu-5 tai sitä suurempi. Väyläpuussa on rautamailaan verrattuna suurempi mailanpää, joten pitkälle lyöminen on helpompaa ilman että sinun tarvitsisi ylisvingata. Karkeana nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että puu-5 korvaa rautakakkosen, puu-7 rautakolmosen tai -nelosen ja puu-9 rautavitosen.

Par-vitosilla, kun yrität kakkoslyönnillä griinille

Kun janoat mainetta ja kunniaa, jotkin reiät vain yksinkertaisesti ovat liian pitkiä hyvän draivin ja pitkän raudan jälkeenkin. Ainoa tapa päästä toisella lyönnillä griinille on draivi ja väyläpuu. Tässä tilanteessa sopiva maila on puu-3 tai puu-4. Ja jos ajattelit lyödä väylältä etupäässä puukolmosella tai -nelosella, varmista että mailanpää on suhteellisen matala. Mailaa voi silti käyttää myös avauksissa, mutta matalamman profiilin ansiosta sillä on helpompi lyödä vaikeiltakin alustoilta.

 Joten mikä väyläpuu?

Useimmat mailanvalmistajat merkitsevät mailanpään pohjaan väyläpuun numeron (3, 4, 5 jne.) sekä nostokulman (esimerkiksi TaylorMaden Burnerissa, alla). Jotkut yritykset (tunnetuimpana Titleist) ilmoittavat ainoastaan nostokulman, kuten tässä hyvin suositussa 15-asteisessa väyläpuussa (eli puukolmosessa).

Tässä suuntaa-antava taulukko väyläpuiden numeroiden ja nostokulmien vastaavuudesta:

Väyläpuun varsi

Useimmat mailanvalmistajat tarjoavat teräsvarsivaihtoehdon ainakin osassa väyläpuumalleistaan, toisin kuin draivereissa. Siltikin grafiittivarret ovat nykyisin väyläpuiden vakiovarustelua. Vain harvat pitävät väyläpuiden teräsvarsista, ja hekin ovat yleensä tavallista parempia pelaajia. Teräsvarsi saattaa auttaa lyömään matalampaa, poraavampaa lentokaarta (olettaen että haluat sellaista, sillä useimmat golfarit kaipaavat väyläpuillaan korkeampaa lentokaarta).

Jotkut paremmat pelaajat saattavat lisäksi pitää teräsvarsien terävämmästä, raaemmasta, välittömästä tuntumasta ja äänestä – ja voivat väittää, että teräs antaa hieman lisää tarkkuutta. Vaikka näin olisikin, se olisi pois pituudesta. Muista, että väyläpuita ei oikeastaan ole tarkoitettu tuomaan lyönteihin tarkkuutta, vaan pituutta. Jos olet epävarma, pysyttele grafiitissa. Se on varmempi valinta, ja valikoimakin on laajempi.

Väyläpuun mailanpään muoto

Kuten draivereissakin, jotkut valmistajat ovat tuoneet väyläpuiden perusmallien rinnalle offset-, draw- sekä neutral-vaihtoehtoja. Seuraavaksi tarkastelemme, miten tällaiset mallit toimivat…

Hyvin suuri enemmistö golfareista lyö slaissia (eli oikeakätiset golfarit lyövät tahtomattaan palloa oikealle suuntaavassa kaaressa).

Tämä johtuu siitä, että lyöntipinta on osumahetkellä enemmän ‘auki’ (eli osoittaa oikealle) kuin sen kuuluisi olla. Tämä taas on usein seurausta siitä, että pelaajan kädet ovat osumassa ‘pallon takana’, kun niiden pitäisi hyvässä svingissä olla ‘pallon etupuolella’.Tällöin palloon tulee sivukierrettä, ja pallo karkaa metsään.

Mailanvalmistajat pyrkivät tasaamaan tämän svingiongelman vaikutusta lisäämällä painoa (jotakin raskasta, yleensä tungstenia) mailanpäähän sellaiseen kohtaan, joka auttaa pitämään mailanpäätä paremmin suorassa osumahetkellä.

Osumahetkellä lievästi oikealta vasemmalle tuleva svingi tuottaa lyöntiin draw-kaaren, joka on slaissin vastakohta ja paljon toivotumpi lopputulos. Tästä syystä mailanvalmistajilla on väyläpuuvalikoimissaan draw-malleja. Hyvä esimerkki tällaisesta mallista on TaylorMaden R7 Draw -väyläpuu.

Slaissia voi korjata myös mailoilla, joissa lapa on jo valmiiksi hieman varren takana. Tavoite on sama: pitää mailanpää suorassa osumahetkellä. Esimerkki offset-mallista on kuvan Cobra Speed LD Offset. Tällaiset mallit ovat suosittuja hitaammin svingaavien pelaajien keskuudessa (esimerkiksi senioreiden ja naispelaajien).

Erikoisversioista huolimatta suurin osa valmistetuista – ja ostetuista – väyläpuista on vakiomalleja. Vaihtoehtovalikoimiin ei siis kannata uppoutua liikaa. Jos et ole aivan varma, aloita mailojen testaaminen vakiomallilla.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikäli svinginopeutesi ei ole keskimääräistä hitaampi, mutta siltikin lyöt jatkuvasti slaissia, vastaus saattaa löytyä golfopettajan tunnilta. Opettajan opastuksella voit parantaa svingiäsi, kun offset-malli puolestaan paikkaa ongelmat vain väliaikaisesti. Toisaalta jos aikasi on kortilla etkä pääse pelaamaan ja harjoittelemaan yhtä usein kuin haluaisit, nopea ratkaisu saattaa olla toimiva keino.

Väyläpuun mailanpään materiaali

Väyläpuiden mailanpäiden valmistusmateriaaleja on kolme erilaista – eikä puu ole yksikään niistä!

Teräs

Tämä on väyläpuiden mailanpäiden ehdottomasti suosituin valmistusmateriaali. Teräs on kestävää muttei liian kallista, ja lähes kaikissa myydyissä väyläpuissa on teräksinen mailanpää.

Titaani

Titaani painaa puolet terästä vähemmän, joten se sopii loistavasti suuripäisiin draivereihin. Nykyään titaania käytetään myös väyläpuissa, mutta yleensä vain avauslyönteihin tarkoitetuissa, suurempipäisissä väyläpuissa. Kevytrakenteinen titaani antaa suunnittelijoille mahdollisuuden työntää painopiste (CG) pitkälle mailapään takaosaan (tavallisesti tungsten-lisäpainon avulla), jolloin pallo nousee ilmaan nopeammin. Ja lyöntipinnassa ohut titaani tuottaa maksimaalista lyöntipituutta.

Uusimpien titaanisten väyläpuiden joukkoon kuuluu TaylorMaden r7 CGB Max. Mutta kuten varmasti jo arvasitkin, titaaninen mailanpää maksaa enemmän kuin teräksinen.

Komposiitti

Multimateriaalirakentamisen taidonnäytteissä yhdistetään moderneja materiaaleja, kuten hiilikuitua, teräkseen tai titaaniin, minkä tuloksena syntyy ultrakevyitä väyläpuita. Kevyen rakenteen ansiosta valmistajat ovat voineet sijoittaa painoa mailanpään sisäkehälle, jolloin maila vastustaa kiertymistä huonoissa osumissa. Jälleen kerran näissä ensiluokkaisissa tuotteissa hinta on korkeampi. Esimerkkejä ovat Callawayn uudet FT-i Squareway -väyläpuut sekä Pingin Rapture-mallisto.

Lopuksi

Toivomme, että nämä ohjeet ovat auttaneet sinua ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sopivan väyläpuun valintaan. Ennen kuin teet lopullisen valinnan, sinun kannattaa myös lukea oppaamme hybridimailan ostajalle.

Mikään ei korvaa sitä, että kokeilet itse muutamaa mailaa ja mietit, mikä on sinulle sopivin väyläpuu. Kaikki Golfbidderin mailat myydään seitsemän päivän avokauppana. Kun olet löytänyt sopivalta vaikuttavan mailan, kokeile sitä itse. Ja jos parannusta vanhaan väyläpuuhusi verrattuna ei ole, lähetä ostamasi puumaila meille, niin maksamme rahasi takaisin. Tai sitten voit kokeilla jotakin toista väyläpuuta.

Jos tarvitset lisää neuvoja tai apua, ota yhteyttä asiakaspalvelumme PGA-ammattilaisiin, puhelinnumero 0800 772 097.